Per Bach Laursenin porsaat kärsivät turvotuksesta. Eri olosuhteet merkitsivät sitä, että Per joutui kosketuksiin ruotsalaisen Anolytech-yrityksen kanssa, mikä osoittautui onnen lyönniksi. Nykyään Lundgårdenin lääkkeiden kulutus vähenee huomattavasti.

Lundgården sijaitsee aivan Limfjordin vieressä Pohjois-Jyllannissa ja on perheen omistuksessa vuodesta 1939. Lypsylehmien osuus tilalla oli suurin vuoteen 1983 saakka. Tätä seurasi muutama vuosi, kun maatila pidettiin ilman eläimiä. Vuonna 1990 Per Bach Laursen liittyi yritykseen vanhempiensa kanssa. Samanaikaisesti hän työskenteli lehmänrehumyyjänä tanskalaisessa rehualan yrityksessä.

– Lehmien kohdalla oli mielenkiintoista, mutta näin, että sikarehua myyvällä kollegallani oli paljon hauskempaa kuin minulla. Hänen asiakkaansa ajavat enemmän ja he ajoivat Volvoa. Asiakkaani ajoivat Opelia, Per sanoo vähän leikillään.
Useat Lundgårdenin rakennukset olivat tyhjät, ja liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa oli selvää, että yritys tarvitsi suurempaa liikevaihtoa.
– En tiennyt paljon sioista, mutta pankki piti ehdotusta siankasvatukseen sijoittamisesta, Per sanoo. Sanottu ja tehty, he sijoittivat 300 emakolle 90-luvun alussa, ja siitä lähtien liiketoiminta on kasvanut nykypäivän 1200 emakkeeseen tuotannossa. Vuodesta 1998 lähtien Per Bach Laursen on ollut yrityksen ainoa omistaja.

Kysymysmerkki

Vuonna 2008 viimeisin kasvu tapahtui 600 emakosta 1200 emakoon.
– Alussa se meni hyvin ja kaikki sujui, mutta vuoden 2010 lopussa meillä oli voimakas turvotus, Per sanoo ja jatkaa:
– Meillä oli uusia tuoreita talleja, joiden tuotanto oli hyvä, ja sitten siat yhtäkkiä sairastuvat. Me kaikki seisoimme kysymysmerkeinä, enkä voinut todella päästää irti ajatuksesta, mikä aiheutti taudinpurkauksen. Alun perin oireita lievennettiin autorokotteen avulla, laumakohtaisella rokotteella, joka tuotettiin sikojen omien bakteerien avulla. Mutta se oli sekä hankalaa että erittäin kallista. Myös muu huumeiden kulutus nousi vuonna 2011.
– Se oli juuri päinvastoin kuin haluan pitää maatilan, Per lisää.

Kokous sattumalta

Pian taudin puhkeamisen jälkeen poliittinen kollega kysyi Periltä, haluaisiko hän osallistua yrityksen kokoukseen tanskalaisen sikakasvatuksen asiantuntijana.
– Sanoin kyllä ja tapasimme ruotsalaisen Anolytech-yrityksen, Per kertoo. Anolytech tarjoaa laitteita, jotka tuottavat hypokloorihappoa, Anolyte-PCTM, veden, suolan ja sähkön välityksellä, jolla on desinfioiva vaikutus.
– Minua kiehtoi laitteen toiminta ja Anolyte-PCTM, mutta vasta, kun Anolytech vieraili Lundgårdenissa vähän myöhemmin, minua iski todennäköinen syy turvotuksen puhkeamiseen. Olimme lopettaneet rehun käymisen, Per sanoo. Perin teoria on, että märän ruoan bakteerifloorasta on tullut epäedullinen porsaille, mikä on aikaisemmin ollut mahdollista torjua käymisen avulla.
– Päätin heti. Jos Anolytech pystyy varmistamaan laitteen helposti saatavan palvelun Tanskassa, ostan sen, Per sanoo.

Asennus

Kone asennettiin vuoden 2012 lopussa ja pian sen jälkeen se otettiin käyttöön.
– Se oli aika jännittävää, nauraa Per ja selittää:
– Meitä oli ohjeistettu ottamaan Anolyte-PCTM vesiputkiin peräkkäin kahden kuukauden ajan. Syynä tähän on, että kaikissa vesiputkissa on enemmän tai vähemmän biofilmiä sisäpuolella ja jos lisäät annosta liian nopeasti, koko biofilmi löystyy kerralla. Se on järkytys sekä sioille että vesinännille, jotka voidaan tukkia. Mutta olimme hieman kärsimättömiä, joten kuukaudessa olimme täydessä annoksessa. Vakaa henkilökunta oli turhautunut, he eivät tehneet muuta kuin puhtaan veden nännit päivien ajan, mutta samalla saimme kuitin, että agentti oli todella saavuttanut jotain putkissa.

Halpa

Vähitellen on nyt voitu vähentää lääkkeiden kulutusta, joka koostui sekä rehussa olevasta Tylanista että muista lääkkeistä.
– En aluksi uskaltanut uskoa, että se oli totta, mutta keväästä 2014 lähtien lääkkeiden kulutus on vakaa, Per kertoo. Hän on sijoittanut itse laitteeseen 250 000 kruunua. Kulutusosat koostuvat suolasta ja sähköstä.
– Se maksaa niin vähän, että en edes tiedä numeroa, Per sanoo. Toisaalta he ovat säästäneet paljon rahaa lääkkeiden käytön vähentämiseen ja desinfiointiaineisiin, koska tallien pesussa he käyttävät nyt hypokloorihappoa perinteisten desinfiointiaineiden sijaan. Lisäksi Anolyte-PCTM: ää käytetään himmennys- ja jäähdytysjärjestelmissä sekä märän syöttöastian pesussa, joka tapahtuu ennen jokaista uutta seosta.

Työympäristöongelma

Turvotustauti on poissa ja siat menevät hyvin, mutta Per uskoo, että hypokloorihapolla olisi voinut olla suurempi vaikutus.
– Kesällä 2014 yksi eläinten pitäjistä joutui sairaalaan. Todettiin, että hänellä oli MRSA, mikä ei kuitenkaan ollut syy sairaalahoitoon. Attans, nyt meillä on sioissa MRSA, ajattelin, sanoo Per. Per halusi kuitenkin tietää varmasti, joten hän päätti testata siat. Testitulokset olivat negatiivisia. Eläinlääkäri ei ollut ilmeisesti saanut tartunnan Perin sioilla, eikä siat olleet saaneet tartunnan eläinlääkäriltä.
– Meillä on Anolyte-PCTM koko vakaassa ympäristössä, mielestäni se on positiivista, sanoo Per, joka osoittaa osan tuotteesta, koska testitulokset olivat todella negatiivisia. Per ei kuitenkaan tiedä, onko miehistö aina ollut vapaa MRSA: sta, koska asia tutkittiin ensimmäisen kerran.
– Pidän MRSA: ta tärkeänä työympäristön ongelmana. Otan näytteitä karjastani jatkuvasti tulevaisuudessa, ja jos testitulokset ovat positiivisia, meidän on varmistettava, että infektio pidetään vakaan seinän sisällä, Per toteaa.

 

Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Jordbruksaktuellt, katso artikkelit täältä: https://www.ja.se/artikel/47372/lundgarden-valde-en-alternativ-vag-till-sankt-medicinforbrukning.html?fbclid=IwAR3Wy-f8muvvOsQ18Xy7bug2Yd-FY5GH-NmHAj0qB